keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Annin tarina

Ensinnäkin kaikille kiitos onnitteluista!

Anni tuli meille siis noin reilu viikko sitten pienen pohdinnan jälkeen. Puolituttu kennelomistaja myi meille "luonnevikaisen kennelkoiran" halpaan kilohintaan, eli siis aran koiran edullisesti. Mutsiksen tuntien olimme yhdessä tulleet siihen tulokseen, että Mustiksen pariksi sopisi juuri tällainen arka ja söpöliini typy. Anni sai ensimmäistä kertaa elämässään pannan kaulaan ja oman kodin, joutui ensimmäistä kertaa autoon ja opettelemaan kerrostaloelämää. Sitä ennen Anni on juossut 30 koiran laumassa, asunut hienossa kennelissä lattialämmityksineen ja isoine tarhoineen. Anni on myös äiti, hänellä on ollut kahdet pennut.

Mustis hyväksyi Annin heti, heistä on nyt kehkeytynyt ihana vierekkäin nukkuva pariskunta. Pantaan ja remmiin Anni oppi vuorokaudessa ja jo muutamassa päivässä hän otti kontaktia myös meihin ihmisiin. Ainoa pienehkö ongelma on sisäsiisteys, sitä ei kennelissä ole tarvinnut osata. Mutta päivä kerrallaan mennään ja jokaisesta "puhtaasta" päivästä iloitaan. Onneksi on pieni koira, niin on myös pieni "piip".

Annista on tullut naapurustonkin ilo. Tuttu koiranomistajamies tokaisi, että saatiin tänne prinsessa. Sitä Anni onkin, meidän ihana prinsessa :)

4 kommenttia:

seijap kirjoitti...

Voi onnea perheen lisäyksen johdosta!

KristiinaS kirjoitti...

Onks Anni samaa rotua ku Mustis?
Aikamoinen tarina koiralla takanaan. Ihmeen hyvin on oppinut ihmisten tavoille, siis silleen ku koirat useimmiten, yleensä, elää ihmisten kanssa taloissa ja kulkee hihnan perässä yms.

Lila kirjoitti...

Ihanaa, että Anni sai teiltä kodin :)
Mukavaa talven jatkoa teille koko perheelle, olis kiva nähdä jossain vaiheessa :)

tarjah kirjoitti...

Kultsi pikkukoiruli, saiskos lisää kuvia :)