Todennäköisesti onnellinen?

Jossain nettilehdessä oli artikkeli, jossa joku huisin viksu vilosoohvi antoi omaa määritelmäänsä onnellisuudelle. Kaksi tärkeää kysymystä oli: Mitä toivot? Mitä teet, että toive toteutuu?

Noh, mää halusin uuden kodin, jossa on oma sauna ja pieni piha. Muulla nyt ei niin väliä ole ;)

Noh, mää pakotin perheen myymään kotinsa ja sit mää pakotin ne ostamaan mun kanssa uuden kodin. Muutetaan kesäkuussa rivarin päätyyn, metsän viereen.

Kai mää sit oon onnellinen? Ostin mää kirpparilta lankaa 550 gr kolmella eurolla ja marimekon vässyn 6 egee. Nekin aiheutti onnellisuutta. Saati sitten kohta alkava reilu viikon loma :)

Juhuu!!!!

Rakkausviikonloppu

Siitä on 11 vuotta, kun ollaan oltu viimeksi kahdestaan viikonloppu kotona ilman lasta, saati sitten käyty leffassa kahdestaan. Nyt meillä oli Rakkaan aviomiehen sanojen mukaan Rakkausviikonloppu, kun Robinson Crusoe lähti elämänsä ensimmäiselle partioleirille ja oli 2 yötä poissa kotoa.

Viikonlopun saalis:
Nukuttiin piiitkiä öitä
Leffassa kahdestaan, vaikka Sellossa paloi ja oli tipalla (Big Game)
Kämppä myytiin, uuden etsintä kiihkeää
RC löi itseään kirveellä jalkaan, ei iso pipi, vähän vaan

Toivottavasti ei mene ihan 11 vuotta seuraavaan Rakkausviikonloppuun :)

Yksinolon ihanuutta!

Saan olla viikonlopun yksin kotona, pojat lähtee reissuun. Olen vain YKSIN, en suostu mihinkään sosiaaliseen tai velvoittavaan, muhin omissa jutuissa ja teen ihan mitä itse keksin ja haluan. Luksusta :) No, onhan se kauhukaksikko minua vahtimassa ja ulkoiluttamassa.

En ole muita valmiita malttanut vielä viimeistellä ja kuvata. Siellä jossain kasan keskellä on ainakin yhdet sukat ja pipo, voi olla muutakin. Jospa nyt yksin ollessa viimeistelykeiju malttaisi tulla kyläilemään.

Oikein hyvää syyslomaviikonloppua kaikille, nautitaan olosta ja elosta. Meillä on varapomo tässä pomojen vaihtuessa ja tämä varapomo viisaasti sanoi: Tehdään töitä kuin aikaa olisi ikuisesti, rakastetaan kuin elämä loppuisi huomenna.

Harvinaista herkkua :)

Vaan kyllä tää varmaan kohta loppuu. Elämässä menee juuri nyt tällä minuutilla hyvin. Avioliitto piiiitkästä aikaa toimii, saatiin edellisen kriisin jälkeen puheyhteys auki ja yhteinen elo on kivaa. Kotona on muutenkin mukavaa, Robinson Crusoe jaksaa olla ihana ipana ja elukatkin on edes jonkinmoisessa kunnossa. Remontti etenee pikkuhiljaa pienten takapakkien jälkeen ja viikonlopuksi ei ole suurempia suunnitelmia yhdessäolon lisäksi. Kaiken lisäksi viihdyn nykyisessä työssäni, johon kesällä vaihdoin. Tuntuu kuulkaa hyvälle!

En anna idiootin naapurin pilata tätä onnea omilla metkuillaan, edellisen pomon puheet menee toisesta korvasta ulos ja vaikka käsitöitäkään en ole saanut pahemmin valmiiksi, niin kesken on kivoja juttuja. Mitäs sitä paineita ottamaan, pikkuasioista. Maria Kallio -dekkari viihdyttää kovasti vaikka aihe on synkkä ja kirjahyllyssä odottaa monta kivaa kirjaa. Mikäs tässä on ollessa :)!

Menitassa on käsittääkseni miitti 29.9., me ainakin kaverin kanssa ollaan silloin sinne itseämme tunkemassa. Mukaan vaan vaikka ei virallista tietoa heidän nettisivuillaan olekaan!

Aurinkoista viikonloppua itse kullekin!

Kesän tuotoksia

Ullan Cardiff-ohjeen perusteella huivi.

Viimeistelemätön jakku, ohje Kauneimmista käsitöistä. Tällä hetkellä napit puuttuu.

Jämälangoista sukat. Taas.

Noro Sekkusta simppelillä kuviolla huivi.

Näitä käsitöitä on tullut väsäiltyä, samalla myös muita, osa keskeneräisenä tai viimeistelyä vailla. Kesällä on myös matkusteltu ja rentouduttu. Robinson Crusoen kesän kohokohta oli Tanskan Legoland, Ilmajoella syötiin viikko mansikoita ja Tsekeissä piti käydä saamassa paniikkikohtaus.

Viikonlopuksi tiedossa ainakin karnevaalitarvikekauppaa koko perheen kesken, yritämme siis ainakin vielä yhdessä. Ehkä näitä huonoja aikoja tarvitsee, jotta osaisi arvostaa niitä hyviä aikoja.

Tässäkö se nyt sitten oli

Joskus avioliitossa tulee hetkiä, jolloin ei tiedä mitä tehdä. Jatkaako hammasta purren vai luovuttaa suosiolla. Tuleeko tästä mitään ja mikä on paras vaihtoehto, kaikkien kannalta. Lähdenkö karkuun vai taistelenko. Kuinka paljon menen rikki tässä hänen kanssaan tai tuolla yksin.

Siihen päälle vielä sitkeä flunssa, hamsterin kasvain, Blondi-koiran syömälakko ja työt alkoi lomien jälkeen, elämä on siis ihan ruusuilla tanssimista ja nyt pitäis jaksaa olla vahva joka suuntaan. Ei muuten pal naurata.

Rauhallista Joulua!

Vaikka kuva menneiltä vuosilta on sekava ja kaoottinen, niin ei anneta sen häiritä. Se kuvastaa meidän elämää, aaton tunnelmaa ja lapsen intoa. Meillä alkaa jouluun laskeutuminen tänä iltana ja nyt saa netti jäädä muutamaksi päiväksi.

Kaikille teille rakkaille ystäville ja nettitutuille oikein ihanaa ja rauhallista joulua!

Leipomuskaaosta

Leipominen on käsityötä, eiks nii? Käsinhän siinä ne palleroiset pyöritellään pellille. Kuvassa tilannetta sunnuntaina aamusella, sämpylät nousemassa ja kaaosta pitkin keittiötä. Robinson Crusoe pyritteli oman osuutensa sämpylöistä ja Rakas Aviomies tuskaili tiskin määrää. Veikko on ihana! Kaikki mahdolliset epäonnistumiset on tekijän syytä, ei koneen. Illalla vielä kahdeksalta otin voisilmäpullia uunista ulos, kitisin väsymystä ja liian löysää taikinaa. Rakas Aviomies siinä vaiheessa kysyikin, että oliko pakko leipoa koko viikonloppu? Olihan se ;)

Sähläystä

Ilmoitin Robinson Crusoen sählyä pelaamaan, löysin halvan peliajan ja hyvään aikaan. Ilmoittautumisen vahvistuksessa tuli sitten tieto, että tämä onkin perhesähly, isi äiti rohkeesti mukaan! Jaa mää vai? Tästä ei hyvää seuraa...

Eka kerta oli viime viikonloppuna. Mentiin sitten paikalle kaikki kolme, tuliterät sisäpelikengät kassissa. Vähän jännitti kaikkia, räkäistä lastakin. Paikalla sitten selvisi, että olisi pitänyt olla niin mailaa kuin palloa omasta takaa, vaan eipä meille kukaan sitä ollut kertonut. Selvisi, miksi on niin halpa, kun ei oo nääs ohjaajaakaan. Siellä me vanhemmat ihan ite lasten kanssa sählätään sählyä.

Ekan kerran jälkeen sanon kuitenkin, että kivaa oli ja hyvä, että tätä saa enemmän! Mailoja on ostettu ja pallojakin. Tietää mistä meidät löytää lauantaisin, eli ei Menitan neulemiittejä kovin usein. Tuleehan tää halvemmaksikin!

High and low

Ilkeä poikapuoli oli eilen iloinen poikapuoli, kun oli tullut tieto, että hän on päässyt haluamaansa kouluun. Elämässä eteenpäin ja silleen, kaikkee hyvää niinku. Sitten hän meni kotiinsa alkoi lukea enemmän aiheesta ja sitten heitettiin jo kirvestä kaivoon, lukuvuosimaksu on yli 3000 euroa. Mistä nuori mies tuollaisia rahoja saisi?!? Isällensä tuskaansa purki ja tänään on pidetty hätäpalaveria, ne rahat kaivetaan jostain, että poika pääsee kouluunsa, mukaan valjastettiin sukua ja syntiä. Mää on se synti siis. Nyt alkoi kiihkeä lottoominen!

************

Tässä KyJyaloitus nro 4, Lupiinikuningatar-perussukat, Zeldan värjäämää ihanaa lankaa :) Jos nää sais ihan itelle...

Pakkoneuloosi on mun vika

Annakaisa Iivari on mun kaveri. Annakaisa on kirjoittanut muutaman kirjan, ensimmäisen nimi on Juhannus Toscanalaiseen tapaan ja toinen, n. kuukausi sitten ilmestynyt kirja on nimeltään Tyttöministeri. Kirjat ovat hauskoja ja leppoisia, aivan kuin Annakaisa itsekin on. Tämä muuten ei ole maksettu mainos :)!

Annakaisa on kirjoittanut Me Naisiin jatkiksen, jossa päähenkilöllä on Pakkoneuloosi-paita. Se on mun vika, kun olen jopa töihin erehtynyt moisella paidalla, viettänyt kahvipausseja kutoen ja asiasta puhuen. Tunnustan.

Näin lauantai-illan kunniaksi, juuri ennen treffejä "Blondin" kanssa, meinaan mennä katkomaan varpaankynnet ja ottamaan lasillisen tai kaksi portviiniä. Koitan edelleen unohtaa mennyttä työviikkoa, joka ei todellakaan ollut niitä elämäni parhaimpia, ja voitte uskoa, että paljon on nähty. Nostan lasin serkun tuoreelle lapsenlapselle ja toisen maljan ystäväperheen isälle, joka on yllättäen kuollut. Suuret tunteet vellovat jälleen, elämän suuret asiat pistävät pään sekaiseksi, olon hajamieliseksi. Taidan halia poikia, he ovat minulle niin sanomattoman tärkeitä.

Joulun jälkeistä elämää!

Olen töissä, nautin hiljaisuudesta, kun kaikki muut ovat lomalla. Kunnes tulee viesti, tämä juttu on jäänyt tekemättä, olisi pitänyt jo lokakuussa, syylliset kärvennetään saunan takana ja tee sinä tämä nyt. Vahdi. Hoida. Paimenna.

Juu, nappaan lisää lääkettä vatsakatariin, ryhdyn juristiksi, laskentasihteeriksi, pomoksi ja pomon pomoksi kahdessa sekunnissa ja laitan myllyn pyörimään. Asiat etenevät omalla painollaan ja minun huoneessani raikuu sekopäinen nauru. Maailma pelastuu ja ihmishenkiä säästetään, not.

On sitten taas tärkeät ihmiset tehneet kärpäsestä härkästä ja pieni ihminen ei tunnu siinä porukassa miltään. Raha siirtyy etutaskusta takataskuun ja mikään ei oikeesti muutu.

Illalla istun saunan jälkeen joulupukin tuoman kirkasvalolampun viereen ja kudon sukkaa, siinä saa sentään jotain näkyvää ja todellista aikaiseksi. Katsellaan Robinson Crusoen joululahjaDVD:tä ja ollaan yhdessä, minun perheeni ja minä. Heille minä olen tärkeä, heille minä tunnun. Ja jossain vaiheessa saan uudet sukat jalkojani lämmittämään, parantamaan tältä kurkkikivulta ja vatsakatarilta.

Bileviikot alkavat

Meillä on aina kesäkuussa bileviikot. Kaikki alkaa Robinson Crusoen syntymäpäivästä kesäkuun ensimmäisenä, Rakkaan aviomiehen synttäreiden kautta mennään Ilkeän Poikapuolen synttäreihin ja kaikki päättyy juhannuksen tienoilla äitini syntymäpäivään. Minulla ei merkkipäiviä olekaan, ei ainakaan Rakkaan aviomiehen mielestä. Lahjoja tulee milloin sattuu, jos tulee ollenkaan. Tänä vuonna viemme Robinsonin dagiskavereineen keilaamaan, en sitä laumaa halua meille minun lankojani sotkemaan!

Eilen oli dagiksen kevätjuhlat, sateen takia sisätiloissa hyvin ahtaissa ja lämpimissä tiloissa. Tunnelma oli katossa ja eskariin lähtevät lapset saivat todistukset. Onneksi Robinson Crusoe läpäisi dagiksen, niin ei tarvitse käydä dagista uudelleen. Tanttenit ovat "jääneet luokalleen" monta kertaa, luulisi jo nolottavan :)

Robinson varoitti minua edellisenä iltana, että en sitten saa olla mustasukkainen, kun hän halaa siellä muita ihmisiä. Hän on kuullut, että jotkut äidit voivat olla niin mustasukkaisia! Täytyy myöntää, että voisin ollakin mustasukkainen, jos minun paikalleni joku pyrkisi. Tyttöystävien on syytä varautua jo nyt!

Tonnikeiju

Tuhat lukijaa jo paukkuu, uskomatonta. En olisi uskonut, että ikunaan noin moni viitsii juttujani tavailla. Onko minulla tosiaankin tuhat ystävää, vai onko se ainokainen ystävä käynyt tuhat kertaa. Jaa-a, siinäpä pohtimista ensi yölle.

Viime yön mietin työkaveria. Eilinen työpäivä meni melkoisen sekaisin ja työt jäi tekemättä, kun tuimme toveriamme hänen surussaan. Hän oli keskiviikkona löytänyt puolisonsa kuolleena kotiin tullessaan. Tällainen pysäyttää, laittaa miettimään elämän arvoja ja niitä oikeasti tärkeitä asioita. Tuli rutistettua Rakasta aviomiestä ja Robinson Crusoeta oikein urakalla, toivon heidän ymmärtävän, kuinka paljon heitä rakastan. Myös te, 1-1000 ystävää, olette tärkeitä ja rakastan teitä omalla tavallani, tiedättehän sen!

Nyt jäädään jännittämään väistyykö tuhkapilvi, että pääsemme ensi viikonloppuna reissuun. Ois paree väistyä, tai minä alan puhkua ja puhallella taivaalle!