Olin kaverin kanssa muutaman päivän Berliinissä. Oli kivaa, vaikka yöllä ei niin hyvin nukuttanutkaan. Sänky kuopalla, tyyny letku ja pää täynnä ajatuksia, sellaista se välillä on, hyvien ja huonojen uutisten keskellä.
Kiitos edelliseen kuvapläjäykseen tulleista kommenteista. Tunika on ihana, lämmin ja väriterapiaa talven pimeyteen. Se on siis kudottu alkukesästä, mutta päätelty vasta talven kynnyksellä. Olen hidas viimeistelijä, kutominen on vaan niin paljon kivempaa. Tänä vuonna en lahjo kovinkaan paljoa itsetehdyillä jutuilla, koska se yksi iso joululahjakäsityö vei voimat ja ei vaan kiinnosta. Pikkuhiljaa jotkin käsityöt etenee, mutta on se vaan just nyt niin pal kivempaa mennä Rakkaan Aviomiehen kainaloon ja vaikka lukea. Nyt kesken Annika Sjögreniä, jännää psykologista dekkaria, suosittelen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti