Hiki pinnassa duunipaikan lounasdiskon jäljiltä. Rankkaa tää nykyajan työnteko. Nuoriso ei vaan tunnistanu niitä biisejä, joista mää sain kovimmat kiksit.
Lauantai-illan vieraslapsi totesi Rakkaasta aviomiehestä, että olet outo ja hassu ja kiva. Mää olen vaan pelottava. Kiitti. Väitti kyllä tulevansa uudestaankin, varmaan silloin kun mää en oo kotona.
Lauantaiaamuna pitäis osata puhua saksaa sähkömiehen kanssa. Se on halpa, mut tekeekö se sitä, mitä me halutaan? Osaa se onneks enkkuukin, naapurin kiva setä :) Poikalapsi mukana Robinson Crusoen iloksi.
Kysyin duunikaverilta, että pitäiskö ottaa harmaita raitoja, että oisin ikäiseni näköinen. Ei kuulemma tarvii. Käytös kertoo iästä kuulemma tarpeeksi, menen milloin vain teinitytöstä. Pissis, mää vai?!?
En ehdi kutoo, luen Jarkko Sipilän dekkareita liukuhihnalla. Muittenkin dekkareita menee, mua ny luetuttaa.
Mukavaa marraskuun viimeistä viikonloppua! Kaikki mahdolliset jouluvalot ja muut tuikut palamaan, jos ei muuta niin naapureiden kiusaksi :)
1 kommentti:
Nää sun kirjotuksen on niin hauskoja.
Mulla on kanss dekkarikausi menossa mutt oon silti ehtiny parit mörvelölapaset kutasemaan. Mutt mull ei ookaan mitään duunii tai sen lounasdiskoja.
Lähetä kommentti