Joskus avioliitossa tulee hetkiä, jolloin ei tiedä mitä tehdä. Jatkaako hammasta purren vai luovuttaa suosiolla. Tuleeko tästä mitään ja mikä on paras vaihtoehto, kaikkien kannalta. Lähdenkö karkuun vai taistelenko. Kuinka paljon menen rikki tässä hänen kanssaan tai tuolla yksin.
Siihen päälle vielä sitkeä flunssa, hamsterin kasvain, Blondi-koiran syömälakko ja työt alkoi lomien jälkeen, elämä on siis ihan ruusuilla tanssimista ja nyt pitäis jaksaa olla vahva joka suuntaan. Ei muuten pal naurata.
3 kommenttia:
Vahva nainen on vahva.
Meillä on taas internetsi! Ikävä kuulla että sinäkin tuollaisia joudut pyörittelemään. Jos jotain olen oppinut elämässäni, niin sen, ettei ero ole se helpoin ratkaisu. Puntaroitavia asioita on niin paljon, että osa olennaisistakin saattaa pudota pois, ja sitten tuntuu että metsään meni.
Tulkaa käymään, saatte nähdä traktoreita ja kaivurikuskeja!
Kiitos kommenteista. Laiha sopu on parempi kuin lihava riita, joten yhdessä jatketaan - vielä.
Lähetä kommentti