Kolhuja

Muuten on muuttaminen mennyt kohtuullisesti, ei tosin täysin kivuttomasti, mutta yksi väliovi sai siipeensä muuttofirman poikien käsittelyssä. Koloja tuli, voivoi. Uusi koti alkaa tuntua vähitellen kodilta, vaikka paikka on kuin kaatopaikka, kaaos on hurrrrjaa! Jossain vaiheessa ne kamatkin löytää paikkansa ja sitten voi rauhottua, ehkä :) Tässä vaiheessa voi kuitenkin jo sanoa, että päätös oli oikea, uusi koti kannatti!

Todennäköisesti onnellinen?

Jossain nettilehdessä oli artikkeli, jossa joku huisin viksu vilosoohvi antoi omaa määritelmäänsä onnellisuudelle. Kaksi tärkeää kysymystä oli: Mitä toivot? Mitä teet, että toive toteutuu?

Noh, mää halusin uuden kodin, jossa on oma sauna ja pieni piha. Muulla nyt ei niin väliä ole ;)

Noh, mää pakotin perheen myymään kotinsa ja sit mää pakotin ne ostamaan mun kanssa uuden kodin. Muutetaan kesäkuussa rivarin päätyyn, metsän viereen.

Kai mää sit oon onnellinen? Ostin mää kirpparilta lankaa 550 gr kolmella eurolla ja marimekon vässyn 6 egee. Nekin aiheutti onnellisuutta. Saati sitten kohta alkava reilu viikon loma :)

Juhuu!!!!

Rakkausviikonloppu

Siitä on 11 vuotta, kun ollaan oltu viimeksi kahdestaan viikonloppu kotona ilman lasta, saati sitten käyty leffassa kahdestaan. Nyt meillä oli Rakkaan aviomiehen sanojen mukaan Rakkausviikonloppu, kun Robinson Crusoe lähti elämänsä ensimmäiselle partioleirille ja oli 2 yötä poissa kotoa.

Viikonlopun saalis:
Nukuttiin piiitkiä öitä
Leffassa kahdestaan, vaikka Sellossa paloi ja oli tipalla (Big Game)
Kämppä myytiin, uuden etsintä kiihkeää
RC löi itseään kirveellä jalkaan, ei iso pipi, vähän vaan

Toivottavasti ei mene ihan 11 vuotta seuraavaan Rakkausviikonloppuun :)

Saviset sukat?

Oltiin syksyllä Robinson Crusoen kanssa savikurssilla, tässä pieni maistiainen tuotoksista. Sukat ihan perustekoa.



On tullut joskus mainittua, että jos ei ole mitään positiivista kirjoitettavaa blogiin, niin en sitten kirjoita mitään. Tämä talvi on ollut vähän sellainen, vaikka mitään isosti kamalaa ei olekaan tapahtunut. Liikaa vaan - kaikkea.

Täyspäinen?

Osa-aikainen saikku loppuu ja maanantaina alkaa täyspäinen työn teko. Kutomista käsi kestää, mutta en ole ihan vakuuttunut siitä, että pää kestää... Jää nähtäväksi!

Sukkia pukkaa ja kämpän myynti jatkuu, menee kaupaksi tai sitten ei. Uuden hankinta saa odottaa tämän myyntiä, kahden kämpän loukku ei kiinnosta.

Täytyy kyllä tässä kohtaa ihmetellä, kuinka keväistä ihan pihalla on! Linnut rääkyy ja lumia ei ole kuin siellä täällä, jäätä siitä edestä. Säätiedotuksessa luvattiin lunta eli se siitä keväästä sitten.

Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

Läheltä piti

Sitten viime kerran tapahtunutta:

Niska ja vasen käsi sanoi poks. 1,5 kk saikkua ja hermomyrkkyjä. Ei kivaa. Joulukuun puolivälistä ollut osa-saikkuisesti töissä.

Itsenäisyyspäivän tienoilla Köpiksessä muutaman päivän. Oli kivaa, vaikka vettä satoikin.

Remontti lähes valmis. Tosi kivaa!

Kavereille syntynyt ihania vauvoja. Oikeesti niin kivaa!

Jouluaattoaamuna joku pässi autoilija painoi kävelytiellä Volvonsa kaasua ja ajoi mun vasemman nilkan yli. Ei kivaa. Poliisi tutkii asiaa, maanantain röntgenkuvissa näkyy ihan mini murtuma, sitä ei edes hoideta, kun ei oo kipeä.

Tapaninpäivänä paloi keittiön pöytäliina ja pöytään aika kiva jälki. Ei kivaa, mut elämisen jälkiä voi pöydässä olla muutama jo ennestään. Varokaa kynttilöitä!!!!

Asunto myynnissä ens viikolla, paperit jo tehty. On kivaa!

Oikein hyvää ja turvallista uutta vuotta kaikille!!!

Henkisä mut särki

Töitä liikaa, elämä on.

Appelsiinisukat, puolukkasukat ja vadelmasukat, kaikki samalla ohjeella, jonka nimeä en tietenkään muista. Kesällä tehty, hitaasti.

PS. Kiitos kommenteista edelliseen. Remontti ja myynti -mielessä nykyinen aikoinaan ostettu, ei vain kuviteltu remontin kestävän näin kauan ja hartaasti.

Kauhee kuume

Polttelee, pistelee ja vie yöunet. Projektin nimi on "kevääksi uuteen kotiin". Se tarkoittaa remontin viimeistelyä, myyntiä vartenhan tämä remontti on tehty. Se tarkoittaa erilaisten uusien mahdollisten kotien tarkkailua, näytöissä käymistä ja kiihkeää keskustelua ruokapöydässä. Minne muutetaan, mitä uudelta kodilta halutaan, paljonko saa maksaa, paljonko tästä saadaan, missä lähimmät kaupat ja bussipysäkit, lapsen kaverit ja koirien pissalenkit. Kuka tekee kotoota töitä ja mihin saadaan ne tuhat kiloa helmiä varastoon, jotka Rakkaan Aviomiehen pitäisi myydä.

Välillä vietän rentouttavia hetkiä keinutuolissa, kudon kovasti, mutta mitään valmista ei tule, koska se tylsä viimeistelykeiju on karannut jonkun muun kotiin. Puolivalmiiden kassi pursuaa, mut en ny ehdi, Robinson Crusoe tilasi kämmekkäät, ihmetteli kovasti kun ei ollutkaan illassa valmista...

Kesäisiä kuulumisia

Heipparallaa vaan :)

Kesällä on kivaa, vaikka vettä satais ja joulukaktus kukkii. Robinson Crusoe on terve, vaikka käsi on kantositeessä kaatumisen ansiosta (hiusmurtuma kyynärpäässä ja oli vähän sijoiltaankin). Työnkin tekeminen on kivempaa, kun kaikki muut on lomalla ja saa ihan yksin tehdä mitä tahtoo ja milloin. Onneks alkaa lomajakso kakkonen, toiset kolme viikkoa lomalaitumella ja jos se aurinko vaikka paistais. Sit alkaakin jo koulu ja syksy, taas on yks kesä lusittu...

Tahtoo Strömssöön...

Uuden keittiön roskiskaappiin tihkui vettä altaan ja tason välistä ja viimeistelyt on edelleen tekemättä, vauvan peitosta tuli ties mikä ihmeellinen rätti, tulevan tunikan purin kolmasti enkä enää aio edes sitä versiota yrittää, töissä kiehuu ihmeelliset sekoilut, kymppivee esimurkkuilee, Anni thö kakkanakki ei suostu kakkimaan Rakkaan Aviomiehen ulkoiluttamana, Mustiksen syrän oireilee helteellä ja ja ja ...

Mut siis ihan hyvin menee. Keittiö toimii kuitenkin ja vuoto on tukittu. Kudotaan ja puretaan, sitä elo on. Kesäloma ykköseen ois kaksi viikkoa, aika kiva juttu :) Silti ois kiva saada Strömssöö, ois niinku lepposaa ja kaunista ja kaikki menis niin hirrrveen, hirrrveen, hirrrveen ihanasti.

Tein muuten Hesarin testin, oon sen mukaan erityisen herkkä. Pitäisköhän huolestua?

Peruutetaan tää

Perutetaan kesäaika. Peruutetaan maanantait. Peruutetaan se yö viime viikolta, kun päätin aloittaa jämälangoista Minna Canth-huivin ja en malttanut mennä ajoissa nukkumaan. Peruutetaan Anni siihen asti, kunnes oppii sisäsiistiksi. Peruutetaan Mustiksen syrämmen sivuääni. Peruutetaan tonnin maksava hammasremontti purennan saamiseksi kuntoon. Peruutetaan keittiöremppa liian kalliina ja vaivalloisena. Peruutetaan naapurihuoneen ärripärrin työperäsiet kiukkukohtaukset. Peruutetaan ne parit lisäkilot, jotka on hiipiny vyötärölle.

Peruutetaan kaikki ikävä ja otetaan vaan kaikki kiva. Niinkuin se reissu Rodokselle kolmen viikon päästä. Tai se keittiöremppa. Korjattu purenta ilman koko ajan olevaa särkyä. Kesäloma. Valmis Minna Canth-huivi. Anni ihanainen prinsessa. Mustis rakas kunkkuni. Ja aina voi edes yrittää laihduttaa ne pari kiloa pois ;)

Rankempi työviikko

Maanantaina kävelin päin seinää pomon huoneesta lähtiessä ja kiukuttelin etätyösopimusta, joka aiheutti harmaita hiuksia.

Tiistaina ihanan lounaan jälkeen jäin hissin ovien väliin, käsivarsiin tuli mustelmia. Ja kiukuttelin edelleen sitä etätyösopimusta, kunnes kotiin lähtiessä nyppäsin sen harmaan hiuksen ohimolta (au!).

Keskiviikkona etätöissä ilman sitä halvatun sopimusta ja kone ei ottanut yhteyttä työpaikan verkkoon, koska joku päivitetty etätyöohjelma ei suostunut toimimaan virkakortin kanssa. Sain itkupotkuraivarit ja ison päänsäryn.

Torstaina itkin pomon olkaa vasten ja sain kahvitauolla junasukat valmiiksi. Aloitin työkaverille sukat, kun lähituki tutki mun konetta.

Perjantaina karkasin lounaalla Hakaniemeen shoppailemaan ja iltapäivällä allekirjoitin vihdoinkin sen etätyösopimuksen!!!! Juhuu :)!

Ihanaa viikonloppua kaikille takatalvesta huolimatta! On aikaa kutoo, kun ei viitti uloskaan mennä ;)

Uteliaisuuttani kyselen!

Blogin hieno tilastosivu näyttää, että blogiani käytäisiin katsomassa kovasti paljon ulkomailta, ihan kuulkaa Indonesiaa myöten. Voisiko joku teistä siellä kaukana Suomen rajojen ulkopuolella laittaa kommenttilootaan vaikka sanan hep? Muuten uskon tulevani huijatuksi ja haamujen yrittävän vallata piskuisen ja vaatimattoman blogini...

Etäistä huminaa

Flunssa jäytää jossain takaraivossa, vaan ei ymmärrä joko poistua tai viedä kokonaan mukanaan. Kudon joka ilta, mutta mitään valmista ei ole, joko olen hidas tai kutomukset on niin vaivalloisia ja suuria. Töistä saatu Lumia on koukuttanut peleillään ja sovelluksillaan, lukeminenkin on satunnaista iltapalaa. Ratikat ja bussit ei mene nenän edestä, ne menee siellä jossain kaukana taivaanrannassa. Kotona on kamala kaaos, vain pienet käytävät, joita kulkea. Mies tekee nääs remonttia. Annilla on leikkihetkensä keskellä yötä, sisäsiisteydessä olemme edistyneet todella hyvin, mutta vahinkoja sattuu.

Tein tänään ensimmäisen etätyöpäivän. Tätä tää tahtoo lisää!

Et sit kerro kenellekään!

Juu, en kerro:

Robinson Crusoe on ihastunut johonkin tyttöön koulussa. IIIIIKKKKK, mun vauva!

Duunikaveri odottaa vauvaa noin viikolla 10. IIIIIKKKKK, sen vauva!

Naapurin tyrkky treffailee jotain miestä. JES :) kunhan ei oo mun mies!

Kauheen jänniä salaisuuksia ja jos nää ny jollekin vuotaa, niin maailma loppuu siis just siihen paikkaan, eiks nii?

Ihan ikioma juomalasi

Ensimmäistä kertaa 18-vuotisen yhdessäelämisen aikana meillä on kummallakin omat juomalasit tuon Rakkaan Aviomiehen kanssa. Syy on minun, menin kääntämään ruokapöydän eri päin ja istumajärjestys ei vain taivu yhteiseen lasiin tällä tavalla. Ei ihme, että masentaa niin peevelisti. Liian suurella työmäärällä ja sekavalla työnohjauksella ei tietenkään ole masentamisen ja väsymisen kanssa mitään tekemistä, nykypäivänä kun pitäisi olla onnellinen, että on edes töitä. Sitäkin mietin viime yönä valvoessani.

Jännää hei :)

Kun immeisen elo on vaan selkäsärkyä, työtä ja tuskaa, niin ilo pitää osata ottaa irti pienistä asioista. Siispä muutamia viime päivien jännittävimpiä asioita tässä listattuna:

* Jännitän kovasti, mikä asuntomme kolmesta pumppusaippuapullosta tyhjenee ensimmmäisenä. Kylppärin saippua johtaa kisaa.

* Ihmettelen, kuinka monta päivää kestää työpaikan atk-tuen "mä soitan puolen tunnin päästä uudestaan". Nyt on mennyt vasta 3 päivää.

* Missä vaiheessa iltaa 9-vuotias Robinson Crusoe huutaa ensimmäisen kerran: Te ootte ihan tyhmiä!

* Katselen ihmisten ilmeitä, kun he näkevät Mustis-koiran takaa ja havaitsevat ruskeat raidat. Ilme muuttuu kummasti, kun kertoo raitojen olevan liukuesteliimaa. Liima puolestaan tuli kuivumassa olleesta matosta, jonka olen neulonut ja josta en saa teille kuvaa, koska atk-tuki ei ole soittanut.

* Työpaikan virkistyspäivä Särkänniemessä, yhteensä 4 tuntia bussissa virkisti kovasti. Juu ei.

* Kävin kangaskaupassa ostamassa muovia.

* Mennyt viikonloppu, ei tehty mitään. Ihanaa.

* Tuleva viikonloppu, ei tehdä mitään. Vielä ihanampaa.

Toivottavasti muillakin on ihana viikonloppu!

Kesäkuu :)

Ei enää pitkälti lomaan, ehkä tän kestää...

Mitä opit tänään?

No voi jufenaut, hei! Opin, et tätä blogia lukee enemmän ku kolme. Siis ainakin luulisin. Kiitos kaikista edellisen kommenteista, ystävät! Halit tuli perille ja saa nauraa, ei tää elo niiiiiiin synkkää oo kuitenkaan. Joskus vaan ei kaikkee voi kirjoittaa ihan niinkuin se on, voi saada syytteitä tai olla kamalan tylsä. Hyi sentään.

Robinson Crusoen kanssa iltaisin aina viimeiseksi ennen hyvää yötä mietitään, et mikä tänään oli parasta. Aina on löytynyt joka päivästä jotain hyvää ja sen voimalla jaksaa nukkua ja herätä uuteen aamuun.

KristiinaS: Lähden mielelläni sun kans reissuun! Meil on aina ollu kivat reissut, eikö!!! Ja Jiii: Ehdottomasti lounasta!

En tiiä jaksanko...

En tiiä jaksanko jatkaa tätä blokkaamista. Ei oo oikeen mitään asiaakaan ja emmää jaksa ees kuvata uusia kässiä enkä mitään muutakaan.

En tiiä jaksanko mennä kotiin töitten jälkeen pesemään uusia kaappeja ja laittamaan tavaroita paikalleen ja siivoomaan remonttisotkuja ja laittamaan ruoka ja ja ja...

En tiiä jaksanko ees mitään töitä tehdä ja varsinkaan mitään järkevää ja tuottavaa ja virkanaismaista.

En tiiä jaksanko kattoo näin pitkää tukkaa ja leikkaankin kaiken pois. Eipä jäis korviksiin kiinni eikä tulis silmille. Nää haivenet jää rilleihin kiinnikin koko ajan.

En tiiä jaksanko hoitaa naapureiden lapsia, kun ne ei osaa järjestää elämäänsä niin, et niiden lapset mahtuis siihen. Ne ei ees kysy multa, vaan soittelevat heikolle Rakkaalle Aviomiehelle, joka ei tunnetusti osaa sanoa ei.

En tiiä jaksanko enää ikuna olla positiivinen ja iloinen ja pirtee ja ihana ja pirskahteleva ja ällöttävän onnellinen.

En tiiä jaksanko huomenna aamulla taas herätä kuudelta vaan viemään mummoa ulos ja seisomaan pakkasessa. Ois ees lämpöasteita!

En tiiä jaksanko oottaa vielä 15 päivää ja sit olla Rhodoksella Robinson Crusoen ja Matkakaverin kanssa ihan koko viikon. RC on vaan katkera, kun jää koulun wappunaamiaiset väliin. Olen huono äiti.

En tiiä jaksanko ees toivottaa hyvää viikonloppua niille kolmelle, jotka tätä lukee.