Lomailoja

Dekkarit, nyt kahlaan läpi Vargasin ja Juhan Pajun tuotantoa.

Käsityöt, kesken enon lahjuksia, sukkia ja se halvatun muoviliivi, joka saattaa joutua purkutuomion alle ja langat (siis muovi) lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.

Sää, kun sataa, ei tarvii pakosta ulkoilla, voi matkustaa junalla ja sää on oikeesti pukeutumiskysymys :)

Ruoka, hyvää ja paljon.

Televiisori, aina siellä jotain turhaa tulee ja jos ei tule, niin katotaan ostos-tv:tä. Kyldyyriä korkeimmillaan, juu.

DVD:t, Robinson Crusoen ehdoilla.

Tekstiviestit ja sähköpostit, aina yhtä ihanaa. Ihan kuin ennesvanhaan kirjekaveeraus.

Blogit, joita ei lomalla pahemmin pääse seuraamaan, mutta on edes jotain kivaa odotetavissa, kun tulee takaisin töihin.

Harmaata...

Elämä on ollut aika harmaata viime päivinä. Ihan niin kuin nämä Rakkaalle Aviomiehelle päätyneet sukat, jotka ensin meinasin sille 80-vee enolle. Eno tulee saamaan tumput ja kaulaliinan ja onneksi pääsin mukaan "veljesten" lahjaan, niin muuta ei tarvitsekaan. Elämää on harmaannuttanut sää, suruviestit, ikävä posti ja 2 päivää töitä kesken hiihtoloman. Okei, noi työpäivät on oma moka, tai siis Robinson Crusoen toive. Hän haluaa kuulemma pelata pleikkaa pari päivää pappan kanssa ihan rauhassa. Pelatkoon, tänäänkin joutui pappan kanssa hiihtämään :) Ähäkutti!

Perjantaina lähdetään Robinson Crusoen kanssa junalla Saloon. Yksi niistä seitsemästä enosta toimii kuskina ja yhden toisen luona piipahdetaan. Tällä kertaa en vie lautasia, kuten vuosi sitten, vaan vanhoja savikiekkoja, äiteen perintöä. Susulla olis 10-vuotisbileet, niillä ois kiva piipahtaa...

Nyt jo valmiita joululahjoja!

Uskallan laittaa tänne kuvia tulevista joululahjoista, koska "nää ei lue tätä" :) Töissä eivät tiedä mun kaikkia salaisuuksia, nääs. Nämä ovat siis työkavereille, joiden lahjomisesta meinasi tulla viime jouluna tuskaa ja halusin sen ensi jouluna välttää. Kaukaa viisas tai sit ihan sekasin. Enisvei, sukat Stepistä seassa sitä jojobaa ja aloeveraa, ja erittäin hyvälle ystävälle ISO huivi, pituutta pari metriä, leveyttä puol metriä ja silmien väliä ei riitä kädet näyttämään :)

Tuossa huivikuvassa on Rakkaan Aviomiehen ja Robinson Crusoen yhteinen Ystisylläri. Hiano ulkomaakielinen neulontalehti, äiti-ihminen vallan hämmästys! Osaa ne joskus yllättää ihan positiivisestikin.

Villahousupakko, huovutettuna

Tämä oli melkoista riskinottoa, mutta onnistui! Viime talvena kudotut villahousut oli todella isot minulle, joten päätin kokeilla konepesua, josko ne edes vähän kutistuisi. Pesukoneesta housuja ottaessani huomasin niiden huopuneen ja koin pienen järkytyksen hetken. Äkkiä housut märkänä jalkaan ja jumppaliikeitä vääntelemään, niin sain ne venytettyä juuri sopiviksi! Ihanat lämpöiset pöksyset mulla nytten, tykkään!

Toivotan samalla teille kaikille oikein huopavillahousunlämpöistä ystävänpäivää!

Taas sukat

Naisten sukat, lahjalaatikkoon. Edes jotain valmista tällä viikolla. Jotenkin saamaton olo, töissä on ollut yhtä kaaosta. En tykkää.

Saimme kutsun enon 80-vuotisjuhliin, vanhimman niitä seitsemästä. Mitä hänelle lahjaksi, kas siinä pulma. Sukat ois puikoilla, tilaanko vaikka jonkun lehden lisäksi? Ideoita vastaanotetaan kommenttilootassa!

Yksi niistä seitsemästä enosta oli jäänyt auton alle, jalka parista kohtaa poikki. Kysyin, jotta kannattiko siihen eteen loikata. Oli kuulemma auto seurannut häntä penkalle ja päälle tullu ihan väkisin. Voi noita, mun höppänöitä :)

Peukalo selätetty!

Ostin Zeldalta ihanaa lankaa. Siitä riitti sukkiin ja lapasiin, vielä nöttönen jäikin! Työkaverin tyttönen tuli jälleen iloiseksi uusista lapasistaan ja sukat jäi ihan minulle, itsekkäästi omaan käyttöön. Peukalokin onnistui nyt ensimmäistä kertaa niin, että olen tyytyväinen. Zeldan lankoja on vielä muutama ihanuus jäljellä, täytyy vähän suunnitella mitä ja kenelle niistä valmistuu.

Tänä viikonloppuna käsitöinä on odottamassa yksi muoviliivin selkäpala, vironvillainen huivi ja yhdet sukat Austermanin Stepistä. Steppi on nyt mun ensimmäinen puikoille päässyt jojoba-aloevera lanka ja ainakin vielä tuntuu ihan hyvälle. Rohkaisee ottamaan sen hyvinsäilötyn lahjalangankin puikoille, jota olen varovasti vain silloin tällöin paijannut. Huivi ja sukat on muuten jo ensi joulun lahjoja, onkos kukaan muu näin ajoissa joululahjojen kanssa?

Syvämietteistä pohdintaa bloginpidosta

Kirjoittaako aina kaikki totta blogeihinsa ja voiko kaiken uskoa? No ei.

Pitääkö aina kommentoida tai ryhtyä lukijaksi? No ei.

Pitääkö aina vastata kommentteihin? HHmmm... Tilanteen mukaan, luulisin.

Pitääkö aina ihastella ja olla samaa mieltä? Ei kai...

Kuuluuko kaikki johonkin kuppikuntiin ja onko se jotenkin pakollista? En mää vaan tunnusta kuuluvani, en tunne "kaikkia" ja käyn miiteissäkin aika harvoin. Saati millään matkoilla. Joo, tästä oon ehkä vähän kateellinen muutamille :)

Pitääkö kaikki kertoa? Ei tietenkään, privaatit on privaatteja.

Pitääkö aina olla iloinen ja reipas ja positiivinen? Onneksi ei.

Onko pakko pitää arvontoja, jos ei huvita? Ei kai, eihän?

Mitä ihmettä niillä "lukijoilla" oikeesti tekee? Vai onko tää joku "mulla on eniten lukijoita" -kilpailu? No onneks ei oo :)

*************************************

Pitäiskö mun kutoo ittelleni paksumpi pipo, taitaa aivot olla jäässä. Äiteen perintöturkki onneks lämmittää noin muuten. Ei meillä pakkanen haittaa kuin kauhukaksikkoa, raukkojen tassut palelee :(