Minä ja blogi olemme monella tapaa taitekohteessa. Kohta vaihtuu vuosi ja pitää vaihtaa kalenteria. Ihan vaan muutama kävijä puuttuu kymppitonnista ja pitäisi varmaan jonniinmoinen arvonta pistää pystyyn, onko ehdotuksia? Kohta tulee vuosi äidin kuolemasta ja olen jo vuoden ollut "orpo". Lainausmerkeissä siksi, että on se isä jossain, mutku. Tästä vuodesta toipumiseen menee vielä monta vuotta ja äitiä tulee vielä monesti ikävä.
Olenko muuten kertonut, että ensi viikko on lomaa! Sitä odotellessa työllistän huomenna Robinson Crusoen virastossa, Skylander-ukko palkalla. Laps raukka uskoo vakaasti vielä joulupukkiin, naama kalpeana kätteli ja lauloi, vakuutti ainakin yrittäneensä olla kiltti. Nyt ihmettelee lahjojaan ja kuinka se kaikki olikin ihan ilmaista. Tietäis vaan...
*******
Ja koska tämä on käsityöblogi: Alla muutama syksyn ja joulun aikana pikaisesti kudottu pikkuhuivi kaulaa lämmittämään. Kiitos kamulle puuvillalankojen värjäämisestä! Esittelemässä meidän kuvauksellisin malli, tai siis suostuvaisin. Mustis ei petä mammaa ikuna, mamman kultamussukkahöpönassukkakainalokaverilohduttaja!
5 kommenttia:
Hyvä se on RC:n joulupukkiin vielä uskoa. Halit pojalle.
Ai että on lomaa etkä tänne tulle, höh.
Lokoisia loppuvuoden päiviä.
Kivoja huiveja ja kaunis malli :)
Tehdäänkin sitten vahdinvaihto, kun minä menen maanantaina töihin :D
Kiitos molemmille! En nyt Epspanjaan asti ehdi, sori :( Ja työniloa Huopatossuselle!
Onpa kyllä hauska tuo kuva! :-)
Kyllä se vanhemman poismeno ottaa koville ja toipuminen kestää aikansa, liekö siitä toipuu koskaan kokonaan. Mun isä kuoli 23 vuotta sitten. Kyllä se aika tekee onneks tehtävänsä eikä oo se raskas suru enää läsnä, kaipaus jää silti, mutta se ei oo niin ikävä kaveri kuin suru. Hyvää tätä vuotta.
Lähetä kommentti