Lääkärissä käyty ja vikaa ei löydy, sitkeä virus vaivaa ja siihen ei auta kuin lepo, näin sanoi tohtoritäti ja lähetti kotiin. Täällä sitten ollaan, levätään kutomus kädessä ja itse asiassa ihan vähän alkaa jo olo parantua, silleen hiipumalla hiljaa, vahingossa ikäänkuin. Työn alla olevasta villatakista on vielä jonkin verran jäljellä, koska eilen keskityin kirjaan, kiinalaiseen dekkariin. Se vasta olikin mielenkiintoinen pakkaus Kiinan politiikan kuvioista, kirjailijana Qiu Xiaolong ja kirjan nimi on Punaisen sankarittaren kuolema. Suosittelen!
Tein myös sellaisen pikaisen tilaston viime vuoden käsitöistä. Lankaa on mennyt sellaiset 7,5 kiloa, mikä on vuosittaisen keskiarvon tasoa. Sukkia putkahti 39 paria ja loput sitten kaikkea muuta kivaa.
Kiitos vielä kerran kaikesta huolenpidosta. Olo on ollut todella kurja, äidin tilanne ei mieltä ylennä ja elämässä on ollut muutenkin aika vähän iloa juuri nyt. Mutta huomenna on uusi päivä ja joskus sen auringon pitää paistaa myös risukasaan, sen on pakko.
3 kommenttia:
Tsemppiä, voimaantumista, lämpöistä mieltä ja paljon positiivisia asioita tälle uudelle vuodelle.
Piristäisikö käynti Oulunkylässä lankakaupassa sunnuntaina? Olen menossa, ja seura kelpaisi.
Minkin lähetän paljon postiivisia ajatuksia ja haleja luoksesi:) Tavataan kun paranet se piristäisi ainakin minua:)
Lähetä kommentti