Olen töissä, nautin hiljaisuudesta, kun kaikki muut ovat lomalla. Kunnes tulee viesti, tämä juttu on jäänyt tekemättä, olisi pitänyt jo lokakuussa, syylliset kärvennetään saunan takana ja tee sinä tämä nyt. Vahdi. Hoida. Paimenna.
Juu, nappaan lisää lääkettä vatsakatariin, ryhdyn juristiksi, laskentasihteeriksi, pomoksi ja pomon pomoksi kahdessa sekunnissa ja laitan myllyn pyörimään. Asiat etenevät omalla painollaan ja minun huoneessani raikuu sekopäinen nauru. Maailma pelastuu ja ihmishenkiä säästetään, not.
On sitten taas tärkeät ihmiset tehneet kärpäsestä härkästä ja pieni ihminen ei tunnu siinä porukassa miltään. Raha siirtyy etutaskusta takataskuun ja mikään ei oikeesti muutu.
Illalla istun saunan jälkeen joulupukin tuoman kirkasvalolampun viereen ja kudon sukkaa, siinä saa sentään jotain näkyvää ja todellista aikaiseksi. Katsellaan Robinson Crusoen joululahjaDVD:tä ja ollaan yhdessä, minun perheeni ja minä. Heille minä olen tärkeä, heille minä tunnun. Ja jossain vaiheessa saan uudet sukat jalkojani lämmittämään, parantamaan tältä kurkkikivulta ja vatsakatarilta.
5 kommenttia:
Joskus ajattelin että voin tehdä rauhassa tärkeitä töitä kun muut ovat lomalla, mutta kävi kuten sinulle. Siksi olenkin lomalla :D.
huh, huh..onneksi minun yksinäiset työpäivät eivät ole enää toisen leivissä vaan omassa yrityksessä ja lepoakin on saatu. Toivottavasti kaikilla muillakin on lämmin koti ja mukavaa muuta tekemistä tässä arjen paineessa kuten sinulla!!
Jaksuja sinulle, tärkeä olet vaikkeivät siellä töissä sitä tajuaisikaan, nih!
Oi voi, putosit siis joulun lumosta arjen tylyyn maailmaan. En oo kade.
Törmäsin blogiin jonka nimi on Vee niinkuin vaippa. Ekaks aattelin, että sulla on salablogi mutta ei kait kuitenkaan kun siellä ihan oikeesti oli vauvan vaippahousuja yms.
Jaksuja loppuvuodeksi.
Juu juu, tottakai lounaalle, ehdottomasti!
Lähetä kommentti