Luulin tulleeni jonkun muun blogiin, vai mitä Kerroskiisseli, kun tulimme maanantaina kotiin uimahallista ja keittiön ikkunassa räpiköi talitintti. Kovasti hädissään ja ihmeissään, oli jättänyt muistoja itsestään ikkunalaudalle ja kuivuville pyykeille. Kutsumaton vieras oli tullut sisälle suljettujen parvekelasien n. sentin kokoisesta kolosta ja raollaan olleesta parvekkeen ovesta. Ulos hän lensi Robinson Crusoen huoneen isosta ikkunasta, kun se hänelle varovasti avattiin. Mahtoi olla pelottava seikkailu pienelle eläimelle.
Maanantain uimareissulla kävin myös kokeilemassa ensimmäisen kerran vesijuoksua. Se oli kivaa!
Kaikki käsityöt on joko kesken, purettuna tai muuten unohdettuna. Valmiit käsityöt on yliarvostettua massaa, keskeneräiset mietityttää ja pitää vireyttä yllä. Vielä kun nämä harrastuksia rajoittavat työt tekisi joku muu, niin asiat olisi kohdallaan. Tällä hetkellä ainakin tuntuu sille, että viraston seinien paksuus ei riitä, kun hakkaa päätä niin lujaa seinään.
2 kommenttia:
Voi voi, varo nyt niitä seiniä, ne voi olla museoviraston suojelemia.
Tintit on tommosia, yks meinas tulla suoraan Empun nenälle tänä aamuna ku oltiin tupakilla terassilla. Viime hetkellä se huomas, ettei se nenänpää olekaan siemen vaan vihollisen nenu.
Ai, sullakin kävi tintti. Etsivät varmaan nyt kiireesti talveksi ruokapaikkoja ja siksi törmäilevät vähän minne sattuu.
Lähetä kommentti