keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Kiskot vievät... tai sitten ei

Useankin lääkärin kehoituksesta hankin sellaisen akryylisen purentakiskon, jotta edes osa paikoista pysyisi enemmän kuin vuoden suussa. Ensimmäisellä kerralla toukokuussa vain varattiin aikaa muottien ottamista varten, jotka nyt sitten elokuun lopulla otettiin. Menin viereisessä talossa olevaan kunnalliseen hammaslääkäriasemaan pirtein mielin, eihän muottien ottaminen edes satu! Juu ei satu ei.

Alaleuan muotti saatiin ihan hyvin otettua, mutta yläleuan kohdalla tuli yllättävä ongelma. Sitä halvatun massaa valui nielua kohti aiheuttaen yskää ja etomista... Jonka seurauksena päälleni valui vana ennen käyntiä syötyä sienikeittoa. Ei kiva. Onneksi siis olin siinä viereisessä talossa, ettei kotiin tarvinnut mennä helteisellä ruuhkabussilla.

Reilu viikko sitten sain sellaisen kamalan tylsän ja mauttoman muovisen härvelin suuhun, jota nyt sitten öisin puren niin, että leukaperät on puuduksissa vielä puolilta päivin. Miksei näitä tehdä kustomoituna värikkäiksi ja maukkaiksi, niin ettei kahden yön jälkeen ole jo niin kyllästynyt koko härveliin, että on valmis vaikka maksamaan salmiakin aromista ja esimiehen kuvasta muovissa?

2 kommenttia:

Huopatossunen kirjoitti...

Olipas kurja hammaslääkärikäynti. Minä inhoan hammaslääkärissä juuri sitä syljen valumista nieluun ja yökkäilen jatkuvasti. Toivotaan että kiskoista on kuitenkin apua :).

Unknown kirjoitti...

Ei vielä ole ollut suurempaa apua, katsellaan ajan kanssa.