Kirjat pitää aina lukea kirjoitusjärjestyksessä, niitä ei missään nimessä voi jättää kesken ja pitää olla selvä suunnitelma seuraavaksi vuorossa olevasta kirjasta. Muuten iskee paniikki. Sain Stieg Larssonin trilogian kahlattua loppuun, vaikka se ei loppujen lopuksi kaikkia toiveita täyttänytkään. Ihan viihdyttävää silti. Jätin erittäin poikkeuksellisesti kirjan kesken, koska neulekaveri Är kertoi, että niin voi - ja saa - tehdä. Nyt luen Joanne Harrisin Karamellikenkiä ja ei tee mieli jättää kesken.
Juhannus meni mukavasti kavereita nähden, naapureiden kanssa grillatessa niin sateessa kuin paisteessa ja muutenkin elämästä nauttien. Käsityöt ja varsinkin dagistätien lahjat etenivät ja töihin ei ollut kiva tulla. Pari viikkoa vielä lomaan, kestänkö?
Huomenna on Robinson Crusoen viimeinen dagispäivä. En oikein ymmärrä tätä lahjusten antamista tantteneille, kun minä haluaisin antaa jotain pientä, tarpeellista ja persoonallista, joka kertoo meistä, lahjan antajista. Muilla äideillä tuntuu olevan käynnissä hervoton kilpavarustelu, pitää antaa komeampaa, kalliimpaa ja hienompaa kuin muut. No, annan mitä annan ja otan haukut vastaan selän takana. Ei ole ensimmäinen kerta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti