Jakkua ja takkia

Tässä jonkinaikaa valmiiden pinossa maannut jakku, johon vihdoinkin sain laitettua napit kiinni. Malli on jostakin novitasta jollekin ihan muulle langalle ja tämä lanka puolestaan on On Linie Street -nauhalankaa. Lopputulos on aika mukava päällä, epäsymmetrinen ja pehmeä, väri on kiva vaikka siinä on sinistä. Tykkään kyllä ja Rakas aviomieskin totesi, että on se sentään takaa hyvännäköinen. Mää sit tykkään tosta miehestä.

Olen tässä pohtinut, että milloin käsityö on valmis. Omasta mielestäni se on valmis, kun kaikki palat on neulottu, kasattu ja langanpätkät päätelty, mutta esimerkiksi napit puuttuvat tai pingotus on tekemättä. Sukat ovat mielestäni valmiit, vaikka langanpätkät on päättelemättä. Kinkkinen juttu, koska omaan kirjanpitooni, siihen mustakantiseen vihkoon, laitan aina valmistumispäivämäärän, vaikka napit voi tulla siihen jakkuun tosiaankin vasta muutaman kuukauden päästä. Noloa.



Tässä kuvassa on puolestaan sunnuntain kirppislöytö. 15 euroa ja villa-kahsmir ulsteri oli minun. Ehjä ja puhdas ja ihanan lämmin päällä, vaikka aamuisin on ollut vieläkin yli kymmenen astetta pakkasta. Nyt hameisiin siirryttyäni tämä oli juuri se, mitä tarvitsin. Teimme siis työkaverin kanssa uudenvuodenlupauksen käyttää töissä hametta huomattavasti enemmän ja tämä lupaus on tuonut mukanaan yllättäviä tarpeita, kuten juuri pitkän takin tarpeen. Onneksi joitakin tarpeita on näin helppo tyydyttää.

Mistä jotenkin tuli mieleeni, että näillä näkymin tämä yrittää lauantaina tulla Ogelin neuletapaamiseen. Lankaa on edelleen yli 20 kiloa, joten en saa ostaa paljoa, en saa ostaa paljoa, en saa ostaa paljoa...