Kauhean vaikeaa olla diktaattori. Ei minusta ole vielä ainakaan päättämään, että kenen kommentti hetkauttaa eniten. Palaan tähän asiaan todennäköisesti sokerihumalasta toivuttuani viikonlopun jälkeen, koska lauantaina on pakko ostaa kaupan pakastealtaasta Prinsessa-kakku. Kauhukaksikon blondi täyttää 12 vuotta ja tulee jo naisen ikään, teiniprinsessa-ajat alkaa olla takana päin. Tiedossa on hurjat bileet, joista toipumiseen voi mennä useita päiviä.
Kirjoneuletta en ole vielä edes aloittanut, löysin vain yhden kivan mallin lisää. Todennäköisesti aloitan viikonloppuna siis jotain ihan muuta uutta käsityötä ja jätän tämän asian vielä hautumaan. Kommentoida saa siis vieläkin, vaikka kahteen kertaan. Ei meillä lasketa.
Luin joutessani yhden kirjan. Toisen heitin keskeneräisenä kiertoon. Loppuun asti luin kaverini kirjoittaman Juhannus Toscanalaiseen tapaan. Annakaisa Iivari on "mun kamu" ja jo kannatuksen vuoksi kirja piti ostaa ja kommentoinnin takia lukea nopeasti. Kirja oli kiva ja viihdyttävä, sopivinta kenties lomalukemiseksi, kun voi lähes kerralla lukea kirjan loppuun asti. Se keskeneräinen oli ruotsinkielinen, tarvitseeko siitä muuta sanoakaan?
1 kommentti:
Voi Vihne. Tässä sun blogissa on tuo kontrasti vihreän reunan ja vaalen tekstipohjan välillä jotenkin outo mun silmille. Eilen illalla ku oisin kommentoinu nii piti jättää kesken ku rupes aura vilistään silmässä.
Pah. No eniwei Prinsessa-kakku on namia (siin on marsipaania, lurps). Mutt ku tota ne nyt joutanu ostaan niin ostin irtohalvaa tunnelista, nam.
Lähetä kommentti